Nähtävyydet
Näe ja koe paikallista historiaa
Haapaveden koulumuseo
Haapaveden koulumuseorakennus on itsessään museoesine – Pohjois-Suomen ensimmäinen maalaiskansakoulu. Museossa on esillä mm. 1950-luvun kansakoululuokka, koululaisen kamari sekä paikkakunnan muista koululaitoksista kertovaa esineistöä.
Talviaikaan koulumuseo on auki sopimuksen mukaan.
Vapaa pääsy
Myyrilän museo
Haapaveden kotiseutumuseo sijaitsee Myyrilässä. Nähtävillä on mm. pitkiä haapavetisiä suksia, kanteleita Pasi Jääskeläisen kantelepajasta, 50-luvun keittiö, kunnanlääkäri Virangon lääkärin välineitä, Onnelan huone, sotahistoria -huone ja paljon muuta.
Vapaa pääsy.
Paakkila
Paakkila on Haapaveden vanha pappila, joka on rakennettu 1787. Sekä rakennus että maisema ovat osa historiallisesti merkittävää pappilakulttuuria. Paakkilassa vuonna 1893 toimintansa aloittanut Kasvitarha- ja keittokoulu oli toimintatavaltaan ensimmäinen koko Suomessa.
Paakkilan puutarha on aina avoinna vierailijoille. Kaunis puistoalue rannassa ja rantapolku ovat käymisen arvoisia.
Käyntiosoite: Pappilantie 6, Haapavesi
Ruustinnanhovi
Ruustinnanhovin historia alkoi vuonna 1892, kun ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapaveden pappilaan oppilaitoksen, jossa opetettiin kansakoululapsia viljelemään ja käyttämään kasviksia. Syntyi Haapaveden kasvitarha ja keittokoulu.
Seuraavana vuonna koulutus suunnattiin nuorille naisille, koska ruustinna oivalsi, että nuorten naisten kautta uusi tieto tulee varmimmin käyttöön. Nora Pöyhönen ajatteli, että kodit kohoavat vain, jos perheenemännät taitavat työnsä.
1800-luvun lopun Haapavesi ja Suomi olivat vielä varsin kehittymättömiä. Vasta ruustinnan opissa haapavetiset saivat nähdä elämänsä ensimmäiset porkkanat ja punajuuret. Haapaveden ensimmäiset kaalikeitot keitettiin pappilan keittiössä. Naisille tarkoitettua koulutusta annettiin koko maassa vain Helsingissä.
Uudesta koulusta oltiin kiinnostuneita ja siitä otettiin mallia Ruotsia ja Englantia myöten.
1903 ruustinna osti koulun nykyisen paikan, Alamaan tilan Mustikkamäeltä. Ruustinna aloitti uuden päärakennuksen suunnittelu- ja rakennustyöt. Arkkitehdiksi hän valitsi Wivi Lönnin. (virtuaali.info)
Lönninkartano
Vuonna 1920 käyttöön otettu Haapaveden Opiston päärakennus on Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin, Wivi Lönnin suunnittelema. Pariin otteeseen saneerattu upea rakennus toimii edelleen asuin- ja opetustiloina. Lönninkartanoon voi tutustua osoitteessa Vanhatie 47 ja lisätietoa antaa Haapaveden Opisto. Haapaveden opisto tarjoaa myös majoituspalveluita.
Kylpyläsaari
Keskustan tuntumassa sijaitseva saari palvelee erinomaisena virkistäytymisalueena osoitteessa Nivalantie 101. Historiallisessa Kylpyläsaaressa on myös lapsiystävällinen uimaranta ja hyvät leiriytymismahdollisuudet ja mökkimajoitusta ympäri vuoden.
Kylpyläsaaren ravintolan maistuvat ateriat on jokaisen koettava.
Haapaveden kirkko
Haapaveden kirkko sijaitsee samassa rakennuksessa seurakuntakeskuksen ja seurakunnan toimistotilojen kanssa. Kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1984.
Kirkossa on yksityiskohtana iso kristalleista koottu taideteos, joka symboloi Haapaveden seurakunnan 150-vuotisjuhlavuotta. Teos on nimeltään Valo on taivaan lahja, ja se voitti juhlavuoden kunniaksi järjestetyn kilpailun.
Kirkkomaalta löytyy vanhan kirkon muistomerkki Lohdutus. Muistomerkki on pystytetty ristinmallisen kirkon keskelle. Vanha kirkko paloi sunnuntaiaamuna 17.05.1981.
Kirkkotarha, tapulin vieressä.
Tähtelänkuja 5 , 86600 Haapavesi
Haapaveden Kirkkomaalta sijaitsee vapaussodan sankaripatsas. Patsas on ilmari Wirkkalan suunnittelema. Muistomerkkiin on ikuistettu 20 kaatuneen nimet. Patsas on paljastettu 24.6.1919.
Patsaan äärellä lepää 16 taistelijaa.
Haapaveden sankarihautausmaa | Kirkkomaa
Ilmari Wirkkala 1919
Muistomerkki on pystytetty haapavetisten YH:hon eli ylimääräisiin harjoituksiin 14.10.1939 lähdön muistoksi.
Tältä paikalta lähtivät Haapaveden miehet 14.10.1939 talvisotaan.
Muistomerkin on suunnitellut Kari Juva.
Kaupungintalon eteläpuolella olevassa Sotaveteraanipuistossa, Tähtelänkuja 1
64.1355°N, 25.3647°E
1989
Muistomerkki on pystytetty saksalaisen syäksypommittaja JU 88 putoamisen 11.4.1942 muistoksi.
64.2028°N, 25.4698°E
Korkatissa Siltosaaressa, Junnonsaarentien varressa, noin 100 m tiestä (paikkalinkki Siltosaareen, tarkka paikka ei tiedossa)
Lue lisää täältä
Haapavesi on tunnettu hiihtäjien ja suksentekijöiden pitäjänä. Sen kunniaksi olemme saaneet hiihtäjäpatsaan.
Valtakunnallinen hiihtäjäpatsas paljastettiin pääsiäisenä 1965. Patsaan on veistänyt nivalalaissyntyinen Kalervo Kallio Helsingissä. Patsaan mallina on toiminut Erkki Rytky. Hiihtäjä katsoo Partaperän suuntaan, kohti 1900-luvun alun suurhiihtäjän, Matti Koskenkorvan mökkiä. (Haapavesi-lehti)
Koulumuseon vieressä. Tähtelänkuja 5, Haapavesi
Lue haapavetisten puusuksien valmistuksesta täältä
Haapaveden kellotapuli on merkittävä historiallinen rakennus, joka liittyy tiiviisti Haapaveden kirkon historiaan. Kellotapuli on rakennettu vuonna 1751, ja se on yksi vanhimmista säilyneistä rakennuksista alueella. Kellotapuli selvisi vuoden 1981 tuhopoltosta, jossa Haapaveden vanha kirkko tuhoutui. Nykyään kellotapuli on edelleen nähtävissä ja toimii muistomerkkinä alueen rikkaasta historiasta.
Tällaiset rakennukset olivat olennaisia osia kirkollisessa arkkitehtuurissa, sillä ne antoivat seurakunnalle mahdollisuuden kutsua ihmisiä jumalanpalveluksiin ja ilmoittaa tärkeistä tapahtumista.
WGS84 – lat: 64.03465 lon: 25.45900
- Arvokas kulttuurihistoriallinen paikka. Erittäin suositeltava retkeilykohde.
- Rapin karjamaja edustaa katoavaa maanviljelyskulttuuria. Se on Haapaveden noin 200 karjamajasta parhaiten säilyneitä. Se kuuluu myös Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin.
Rapin karjamajan omistaa Rapinojan suku
Haapaveden Kirkkomaalta löytyy Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja Vehmaan punaisesta graniitista Suomen Graniitti Oy:ssä valmistettu sankaripatsas. Patsas on paljastettu 15.7.1951 ja Paljastuspuheen piti kirkkoherra K. Mäntyvaara. Talvi- ja jatkosodissa kaatui 277 haapavetistä.
Tähtelänkuja 5, Haapavesi
Muistokilpi on asetettu muistoksi siitä, että Haapaveden Opisto toimi viime sotien aikana sotasairaalana.
Haapaveden Opiston vanhan päärakennuksen, Lönninkartanon, julkisivun seinä.
64.1368°N, 25.3612°E
Kirkkotarha (paikkalinkki suuntaa-antava) 64.1352°N, 25.3667°E
Kirjaston vieressä. 64.1399°N, 25.3811°E
Itseoppinut sanamestari on saanut kunniapaikan Haapaveden kirjaston viereiseen rinteeseen, yläkoulun taakse, sivistyksen ja tiedon lähteille.
Taiteilija Jouna Karsi toivoo, että teos muistuttaa oppilaita suvaitsevaisuuden tärkeydestä ja itseilmaisun vapaudesta.
Karsi viimeisteli teosta lauantaipäivänä. Mies on tyytyväinen siitä, miten hyvin teos sulautuu ympäristöönsä. Nykyisin Turussa asuva 34-vuotias taiteilija lisäsi teokseen elementtejä viereisestä koulurakennuksesta ja teosta ympäröivästä mäntymetsiköstä.
Viina-Matin pleksilaseihin kaiverrettu hahmo katsoo rakastamaansa luontoa korkean harjun päältä kotimökkinsä puisessa oviaukossa.
Teos pääsee oikeuksiinsa vasta illan hämärässä. Y:n muotoiset spottivalot valaisevat esiin oksia ja puita. Oviaukkoon rakennetut valot saavat hahmon loistamaan. Metsän keskellä valkoisena hohtava mies saattaa olla aavemainen näky pimeällä.
Teoksessa on hyödynnetty valojen lisäksi 3D-tekniikkaa, jonka ansiosta teos muuttuu valosta ja katsomiskulmasta riippuen.
Se on taiteilijan viimeinen hämäys. Viina-Matti häviää ja ilmestyy näköpiiristä, ilkkuu kirjaston mäeltä meille, jotka yritämme katsoa häntä ja päästä perille hänen kiehtovasta persoonastaan.
Iso suositus!
Aja Kärsämäentietä Kärsämäelle päin n.17km. Vasemmalla heti sillan jälkeen on kyltti Käräjäojan mylly. Punaisen kuivaamon eteen voit jättää auton. Pellon reunaa noin 30-40m kävellen ja olet perillä.
Mylly lahjoitettiin Haapavesi-Seuralle vuonna 1957. Todella upea hyvin säilynyt vanha mylly kahdessa kerroksessa täynnä historiaa. Näkemisen arvoinen kohde. Myllylle on vapaa pääsy.
