Haapaveden historiaa
Suomen maaseutukunnissa oltiin 1960-luvulla uuden ongelman edessä. Perinteiset elinkeinot, maa- ja metsätalous, eivät enää tarjonneet työpaikkoja entiseen tapaan ja nuoret ikäluokat alkoivat muuttaa suurin joukoin kaupunkeihin ja Ruotsiin. Haapavedellä ratkaisua työpaikkapulaan lähdettiin hakemaan teollistamisesta.
Haapaveden teollisuus kehittyi 1960-luvulta lähtien vuosikymmenten aikana harvinaisen monipuoliseksi. Ensimmäisinä teollisuuden aloina käynnistyivät 1960-luvulla meijeri-, saha- ja tekstiiliteollisuus sekä ajoneuvojen suodattimien valmistus, 1970-luvulla alkoi elementtitalojen ja puukalusteiden tuotanto, 1980-luvulla betonituotteiden sekä lääketieteen elektroniikan ja mekaniikan valmistus ja 1990-luvulla hirsitalojen tuotanto. Suurin yksittäinen teollinen investointi oli vuonna 1989 valmistunut turvevoimalaitos, joka oli lajissaan maailman suurin. Nykyisellään turvevoimalaitosta modifioidaan biojalostamoksi.
Haapavesi on perustettu vuonna 1866, kaupungiksi se julistautui 1996.
Olemme koulutuksen uranuurtaja. Pohjois-Suomen ensimmäinen kansakoulu perustettiin pitäjään 1870. Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapaveden kotitalousoppilaitoksen, Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Myös Haapaveden Opistolla Haapaveden sivistäjänä ulottuu aina 120 vuoden taakse. Haapaveden Opiston syntyyn vaikutti ratkaisevasti lääkintöneuvos Konrad ReijoWaara (aik. Relander), joka asui Haapavedellä ollessaan piirilääkärinä.
Tervetuloa tutustumaan kohteisiin ja Haapaveden teolliseen- ja koulutushistoriaan.
Haapaveden historiaan – ja edelleen tähän päivään – kuuluu vahva hiihtoperinne.
Suurhiihtäjiä ja muista menestyjiä on paljon: Aappo Luomajoki, Tapani Niku, Matti Ritola, Jussi Ritola, Matti Koskenkorva, Matti Mäkikangas ja Antti Ahola – muutamia mainitaksemme.
Pitäjän hiihtosuuruudet ovat täällä arvostettuja eikä se jää keneltäkään tänne tulevalta huomaamatta: Pitäjän yksi maamerkki on Kalervo Kallion veistämä, vuonna 19.4.1964 pystytetty hiihtäjäpatsas, jonka mallina on ollut Erkki Rytky.
Haapavetisiä persoonia
Haapaveden historiasta löytyy suuri joukko musiikin- ja eri alojen taitajia. Yksi heistä on Pasi (Basilius) Jääskeläinen (1869-1920), laulaja, näyttelijä, kanteleensoittaja ja -rakentaja. Hän oli Suomen ensimmäinen kuplettilaulaja. Hän oli mukana ensimmäisessä Helsingissä järjestetyssä levytystilaisuudessa 1904 ja levytti vuosien 1904–1911 aikana kymmeniä levyjä. Vuoden 1905 suurimpia kevyen musiikin hittejä oli Pasin kupletti ”Remma ja remma”.
Jääskeläinen esitti lähinnä suomalaisia kansanlauluja, mutta myös Oskar Merikannon kappaleita sekä Hj. Nortamon sanoittamia Rauman murteelle tehtyjä lauluja. Jääskeläinen esiintyi myös amerikansuomalaisille Yhdysvalloissa vuonna 1902.
Jääskeläinen toimi myös näyttelijänä ja perusti Suomalainen Operetti -nimisen teatteriseurueen.
Ollessaan Haapavedellä kiertueidensa välissä Pasi Jääskeläinen toimi opiston laulunopettajana. Opiston veistotunneilla valmistettiin runsaasti kanteleita. Yleisin malli oli Pasi Jääskeläisen kehittelemä kantele, joka pohjautui pitkälti perinteiseen haapavetiseen kantelemalliin. Pasin kanteleen suosioon lienee vaikuttanut sen maine erinomaisena soittimena ja Pasin oman kantelepajan läheisyys.
Helsingissä syntynyt mutta Haapavedellä vaikuttanut kunnanlääkäri Heikki Viranko (1902-1970) hoiti yksin pitäjän kaikkien 8 000 asukkaan sairaudet syrjäkyliä myöten ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Hän oli uupumaton, rohkea ja taitava lääkäri, mutta aivan erityisen lahjakas hän oli kirurgina. Hän teki runsaasti vaativiakin leikkauksia varsin alkeellisissa oloissa: hän leikkasi niin umpisuolet kuin paiseet ja suoritti keisarinleikkaukset. Hän myös tarkasti ja neuvoi koulu- ja neuvolalääkärinä.
Viranko tuli tunnetuksi myös erikoislaatuisesta persoonallisuudestaan sekä kansanomaisesta ja hurtista huumoristaan. Hän oli suorapuheinen mies, joka ei koskaan puhunut kenestäkään pahaa takanapäin, mutta avasi sanaisen arkkunsa kasvokkain, jos katsoi siihen olevan aihetta. Potilaille hän ei kaunistellut taudin laatua tai elinajan ennustetta vaan kertoi tosiasiat mustan huumorin sävyttäminä. Kertoman mukaan eräs vanha naisihminen oli valitellut lääkärille huimausta ja suhinaa korvissaan, johon Viranko oli yksikantaan diagnosoinut: ”Haudan huminaa, haudan huminaa.”
Heikki Viranko ei pitänyt tärkeilystä ja pudotti mielellään maanpinnalle ylpistelevän kanssaihmisen. Hänellä saattoi olla karskinpuoleinen ulkokuori, mutta sisimmältään hän oli myötätuntoinen tavallisen ihmisen ymmärtäjä. Kirkonmiesten kanssa hän ei tiettävästi tullut juurikaan toimeen, koska ei sietänyt tekopyhyyttä. Raskaasta työstä Viranko rentoutui järjestämällä riehakkaita rapujuhlia tai lähtemällä vapaapäivinään kalaan; tuolloin hän yleensä kalasteli koko päivän alasti veneessään terrierinsä Filipin räksyttäessä vieressä.
Alexandra Eleonora (Nora) Pöyhönen, o.s. Europaeus, legendaarinen persoona – Ruustinna Pöyhönen- perusti 1893 Haapavedelle kotitalous- ja puutarhatalousoppilaitoksen, myöhemmin nimi muutettiin emäntäkouluksi. Se oli ensimmäinen tytöille tarkoitettu talouskoulu. Koulun johtajina toimivat Nora Pöyhösen lapset ja lastenlapset vuoteen 1990 asti. Puutarha-alan opetus jatkuu edelleen Haapaveden Mustikkamäellä osana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymää.
Haapaveden kotitalousoppilaitos ja siihen liittyvä Mustikkamäen viljelymaisema on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuodelta 1911 peräisin olevan huvilatyylisen päärakennuksen kalusteineen on suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn. Sen ympärillä on noin 300 hehtaarin opetustila talousrakennuksineen. Uusi päärakennus on peräisin 1960-luvulta.
Ruustinna Nora Pöyhönen perusti keittokoulun kasvitarhan alun perin perheensä asumaan Haapaveden pappilaan vuonna 1893. Vuonna 1906 hän osti läheisen Alamaan tilan, ja näin koulu siirtyi nykyiselle paikalleen.
Haapavedellä syntynyt ja naapuripitäjässä Piippolan Leskelässä elänyt Juho Luomajoella (1843-1914) oli tietäjän taipumuksia jo lapsuudesta saakka, mutta sokeuduttuaan maine parantajana ja tietäjänä kasvoi niin, että hänen luokse tuli potilaita kaikista yhteiskuntaluokista sekä kotimaasta että ulkomailta. Hänen talossaan oleskeli välillä kymmeniä potilaita samanaikaisesti hoitoa saamassa.
Hätämaan tietäjä auttoi ihmisiä sekä sairauksien hoidossa että myös esimerkiksi varkauksien selvittämisessä ja hän oli erikoistunut varsinkin mielisairaiden hoitamiseen. Hän käytti parannuskeinoina kansanomaisia apteekkilääkkeitä, itse luonnonkasveista valmistamiaan lääkkeitä sekä erilaisia hauteita ja saunaa. Tietäjä tehosti lääkitystä vielä loitsuilla ja taikatempuilla.
Kuuluisa suurhiihtäjä Aappo Luomajoki oli hänen veljensä. Monet uskoivatkin silloin, että hiihtäjä olisi saavuttanut voittonsa Hätämaan tietäjän valmistaman taikasuksivoiteen avulla.
Matti Viinamaa (1859- 1936) oli kansanrunoilija, joka elinaikana Suomessa tapahtui monenlaisia muutoksia. Tapahtumat heijastuivat maaseudullekin, mutta vain harvat ymmärsivät tapahtumien pohjimmaisen merkityksen. Viina-Matti seurasi tapahtumia, mietti ja kirjoitti. Hänestä tuli kyläkunnan kummajainen, halveksittu ja pelättykin, koska hän sukkelasti suolsi pilkkarunoja ihmisistä, jotka loukkasivat häntä, hänen oikeudentuntoaan tai moraalikäsitystään.
Elantonsa Matti ansaitsi katutaitelijan tavoin kulkemalla esittämässä runojaan ihmisten kokoontumispaikoissa. Erilaiset markkinat ja laulujuhlat olivat Matille hyviä ”tienestireissuja”. Esiintymisasunaan Matilla saattoi olla naisen vaatteet ja päässään pannumyssy. Pilkkarunot hän otti työnä ja hyvänä rahanhankintakeinona, vakava runous sen sijaan oli hänen sydämenasiansa. Hän oli herkkä lyyrikko, jolla oli vaikeuksia tulla toimeen kauneutta ymmärtämättömien ihmisten kanssa.
Matin luovuus ei rajoittunut vain runoiluun vaan hän oli kiinnostunut myös erilaisista keksinnöistä. Hän kehitteli erilaisia kulkuvälineitä, soittimia ja suksiakin. Matti Viinamaa oli nuorisoseura-aatteen mies; hänen ehdotuksestaan Haapaveden nuorisoseuralle annettiin nimeksi Ahjola ja seuran lehden nimeksi Virittäjä. Suomen Kuvalehden järjestämän kansanrunoilijoiden kilpailun Matti Viinamaa voitti runollaan Laulun into.
